Järjestelmällisyyttä

Mun on pakko alkaa tosissaan aikatauluttamaan vapaa-aikani ja luomaan järkevät syömismetodit. Oon koko viikon mennyt nukkumaan jossain kolmen aikoihin ja herännyt yhdeltätoista aamulla, mikä taasen on pilannut koko päivän. Koulujuttuja ei ole tullut hoidettua vaan olen dataillut, leiponut ja syöpötellyt kaiken tehokkaan aikani.

facilitator.fi

Tällä hetkellä suunnitelmissani on - eilisen mätöksi menneen päivän jälkeen - sallia itselleni yksi mättöpäivä viikkoa kohden. Liikuntaa on lisättävä eli aikataulutusta tehtävä. Olen nyt innostunut leipomaan leipää ja se on tällä viikolla syönyt leijonanosan ajastani. Eilen sitten muun muassa söinkin pellillisen leipää (pitsapohjamaisesti tehty) sen suklaalevyn ja muun scheissen lisäksi. Oi tiukkaa itsekuriani, ih!

Niin, eilen jo tiedostin, että jos otan tuosta nyt yhden palan, syön niin kauan että mahani tulee kipeäksi. Tämänkin tiedostaen annoin mennä. Samassa päätin, vaikka viikkooni olikin jo mahtunut yksi mättöpäivä, että pidän tästä eteenpäin sen yhden laskemattoman mättöpäivän viikossa. Tai ehkä jokin rajoitus olisi siinäkin hyvä olla. Kehittelen ideaa maanantaihin asti.

Pitäisi käydä kaupassa hakemassa lisää jauhoja ja limsaa. Pitäisi lukea 300-sivuinen kirja kahdessa päivässä. Pitäisi kirjoittaa muistiinpanoja puhtaaksi. Pitäisi täytellä kelalappu. Pitäisi siivota. Pitäisi ehkä aikatauluttaa maanantaista eteenpäin vapaa-aika niin täsmällisesti, että voisin jatkossa viettää rennompia, oikeasti vapaata aikaa viikonloppuisin.

Valmistin jälleen tuommoista eilenkin ahmimaani elovena-pussin kyljestä olevasta reseptistä kauraleipää pellillisen, ja söin satsin, kuten eilenkin. Miten yhden ihmisen vatsaan mahtuu edes kerralla moinen määrä jauhomössöä?? Tätä poikaystävänikin kauhisteli. No, näin meni tämäkin päivä ahmimiseksi. Pian käyn kaupassa ja ostan kunnolla mättöä, syön vatsani kipeäksi ja oksennan koko illan, sillä poikaystävä lähti kavereittensa kanssa jonnekin illanviettoon. Ah, mitkä suunnitelmat.