Seesteistä stressittömyyttä

Olen vihdoin löytänyt tavan asettaa opiskelun ja liikunnan etusijalle, ja kohdallani se vaikuttaa olevan yleisesti syömisen välttely viimeiseen asti. Tällä viikolla olen elänyt melko kituisasti ja olenkin nyt pienimmilläni ikinä (hädin tuskin alipainon puolella tosin vasta...), ja olen oikeasti jaksanut opiskella, jutella avokin kanssa mistä tahansa ja liikkua :)

Siltikin kuitenkin kammottelen huomista nappien syönnin aloittamista. Jos tämä toimiikin vain menkkojen yhteydessä? Ei voi olla niin, se on päästä, käsistä ja suusta kiinni mitä syö. En voi palata ylettömään syömiseen nyt, kun olen löytänyt stressilleni ja ahdistukselleni hoito- tai pikemminkin ennaltaehkäisykeinon.

Käsittääkseni tähän liittyy jotain kontrollintunnetta muilla shisillä, itsetunnon kohoamista tms., mutta itse en ole moista huomannut. Luotan vain tunteisiini tämän asian suhteen, sillä niitten mukaan tässä on menty ja mennään vielä pitkäänkin. Ja nyt tuntuu hyvältä, että saan tehtyä jotain opintojen ja parisuhteen eteen ^.^ Niskaan kasautuneet hommat tipahtelevat niskasta pöydälle ja saan vihdoin työstettyä niitä.

En kuitenkaan voi olla stressaamatta huomista tai koko viikonlopun syömisiä. Viikolla mennään avokin kanssa niin eri aikatauluja, että kumpikin syö niin kuin parhaaksi katsoo, eikä hän enää pahemmin kysele syömisteni perään (on oppinut "kohtauksistani"...) Huomenna siis alkaa nappien syönti taas ja tässä viikonloppuna kuitenkin syödään kotona ja pitäisi kehittää jotain sellaista totta kai, mitä minäkin uskallan syödä ja mitä avokki ei inhoa. Kasvissosekeitto esimerkiksi on tälle turhaa ruokaa, ei kuulemma pidä nälkää. Jotenkin on vaan niin epäreilua tää naisten ja miesten välinen kehosuhde: miehet voi syödä mitä vain ja pysyy silti pulkannaruina, naisena kun syö edes puolikkaan niistä miehen syömisistä, saa seuraavana aamuna toiminnastaan numeroarvioinnin. Näin ainakin useimpien tuntemieni naisten ja miesten välillä.

Noh, nyt kun olen tunnin tässä istunut datailemassa, alan olla tarpeeksi hereillä työstääkseni joko keskiviikoksi valmiina oltavaa kirjoitelmaa tai lukeakseni loppuun pari maanantaiksi luettuina oltavaa kirjaa. Hyvää viikonloppua mahdollisille tämän tekstin kohtaajille!