maanantai 13. syyskuuta 2010

FAIL

Olen nyt perjantaista asti syönyt ihan hulluna, joka päivä varmaan kaksi kertaa peruskulutukseni verran. Vaakaa ei vieläkään ole, ja tuo rikkinäinen (jonka saa toimimaan vain kahdeksi sekunniksi ja aina ensimmäinen astuminen sille on näyttänyt liikaa) näyttää, että olisin lihonnut yli kolme kiloa. En tiedä, uskallanko luottaa siihen ollenkaan, mutta joka tapauksessa olisi nyt saatava katkaistua tämä mässäilykierre. Jostain ihmeen syystä vain olen antanut itselleni luvan syödä vaikka mitä, vaikka olen saanut syömisistäni hirvittäviä fyysisiä ja etenkin henkisiä oireita.

Yritän saada ostettua eräänlaisen vaa'an, jonka olen katsonut parhaaksi. Niitä saisi nyt halvalla, mutta lähin liike, joista niitä saa, on ainakin toistaiseksi myynyt ne loppuun. Saatan vielä tällä viikolla laittaa netistä tilauksen kyseiselle vaa'alle - en kestä tätä tietämättömyyttä. Kriittinen päivä on kuukauden sisällä, minun pitäisi siis päästä tavoitteeseeni mahdollisimman pian, mutta mikään ei tunnu onnistuvan ilman sitä vaakaa. TÄNÄÄN NORMALISOIDUN!

Opiskelujen suhteen on kiirettä, enkä ole varannut aikaa kelatädin juttusille. En oikeastaan tiedä, kannattaisiko se edes: sieltä tulee sitten se tuomio kun on tullakseen, eikä mitään lääkäripapereita tai muita heidän kelpuuttamiaan opintojen etenemisen esteiksi katsottavia syitä minulla ei ole ainakaan virallisesti.

Suurin stressi kuitenkin piilee tällä hetkellä noissa syömisissä. Minun vain täytyy tajuta, ettei sama linja voi jatkua, jos tahdon pitkäaikaisen haaveeni toteutuvan. Onneksi sentään flunssa on tuon mässäilyn seurauksena lähes täysin tiessään, minkä vuoksi ainakaan mihinkään terveydellisiin seikkoihin en voi nojata tekosyynä liikkumattomuuteen. Sanoisin, että flunssa ja trauma vaa'an hajoamisesta vaikuttivat runsaasti viime päiviin aiheuttaen heti heräämishetkestä tietynlaista turhautumista ja stressiä. Turhautumiseen ja stressiin sitten, jos mihinkään tunteisiin, minä syön.

Viikon tavoitteita:
  • hanki vaaka
  • lue kirjaa ja muistiinpanoja
  • liiku normaalisti
  • syö olemattomasti

2 kommenttia:

Kauris kirjoitti...

äää ei siitä vaa'asta ole oikeasti elämässä mitään hyötyy, eikä se muuta mitään. Siis se on niin mitätön asia mitä olla ja voi. Sairaalle se muuttuu vaan koukuttavaksi mielialan tappajaksi ja kohta sitä huomaa että elämän laatu kusee entisestään. Jos ikinä millään pystyt, vältä sen hankkimista, koska toinen puoli sussa haluaa vähemmän tuskaa elämään

Tappi kirjoitti...

Hyvä pointti kyllä, Kauris. Olen jo täysin koukuttunut vaakaan, ja valitettavasti olen nyt tässä sen tuhoutuneen viikon aikana huomannut, että päivistäni puuttuu eräänlainen kontrolli ilman tietoa siitä ratkaisevimmasta tekijästä ja päädyn ahmimaan :\