Metsään meni - masentaa

Liikuntaa tuli harjoitettua suunniteltua enemmän ja kirja luettua loppuun, mutta mässäiltyä tuli ihan liikaa (ja ainakin siitä syystä noin kilo lisää elopainoa, kahtena päivänä mässäsin) enkä käynyt katsomassa sukulaisia. Ekana päivänä äitini kauhisteli, kuinka "laihtunut" olen ja kun en suostunut sitten enää yöllä syömään, hän sanoi huolestuvansa. Näin se vain on, että minua pidetään tuon talouden ruoantuhoajana ja seuraavina päivinä sitten omaksuinkin vanhan roolini. Äitini oli ostanut kaikkea moskaa sinne tuhottavakseni ja jostain tuntemattomasta syystä tuhosin kaiken tielleni sattuvan.

Tänään sentään on tullut liikuttua ja syötyä hyvin. Kuitenkin tuo viikonlopun kurikato vielä masentaa ja kauhistuttaa. Miten saatoin olla välittämättä mistään, mikä ihme ajoi minut syömään jäätelöä, keksejä, vaaleaa leipää ja muuta hiilarimoskaa niin kuin viimeistä päivää?? Toki äitini jokseenkin painostaa syömään ja syömään, mutta minä itse olen oma herrani ja voin kyllä kunnioittaa äitiäni muutenkin kuin syömällä hänen rahansa. Kummallista huolenpitoa.

Itseäni eniten siitä syyttää saan, kun olen siihen ahmijan rooliin itseni ajanut. Ensi kerralla vetoan terveellisiin elämäntapoihin ja muihin heppoisiin tekosyihin, moisia ruokaorgioita en tahdo enää koskaan viettää. Tuntui, kuin olisin ollut humalassa.

Tämän päivän ja huomisen tavoitteita:

• Syödä kohtuullisesti
• Lukea vähintään neljä tuntia yhteensä
• Huomenna liikuntaa normaali määrä, mahdollisesti enemmänkin