Mutta se liikunta. Ulkona on niin kylmää, etten halua sinne lähteä ellei pakko ole. Kotona ei voi jumpata, kun avokki on työttömänä melkein kaiket päivät kotona. Tänään juuri varmistui, että yhteen työhön ei ainakaan voi mennä, eikä muuta sopivaa ole tällä hetkellä tarjolla.
Sunnuntaina tai lauantaina, kun pitäisi olla lämpimämpää, menen kävelylle. Vaikka edes ihan lyhyelle. Irtaudun vihdoinkin siitä, että sanon vain "pitäisi sitä ja pitäisi tätä" ja alan oikeasti tehdä. Askel- tai sykemittari innostaisi vielä enemmän liikkumaan, sen tiedän. En vain raaski ainakaan tällä hetkellä sellaista hankkia, kun on niin paljon muita hankintoja juuri nyt edessä.
Esimerkiksi ensi viikolla pidän armottoman mättöpäivän, jos tänä sunnuntaina painoni on sunnuntaiksi asettamassani tavoitteessa. Läpäisin jo kiitettävästi toiseksi vaatimukseksi asettamani kokeen, mutta tärkeämpi on tuo painoasia. No, kuitenkin suunnitelmissa olisi juoda vähän alkomahoolia, syödä pitsaa, suklaata sekä mahdollisesti irtokarkkia ja katsoa leffa. Hemmottelupäivä, jota en ole ansainnut ainakaan muiden kouluasioiden perusteella - vaikka mitä kirjallisuutta olisi luettavana (mm. kirjatentti ensi kuun alussa), että petrattavaa riittää.
Toivottavasti kestän ensi viikkoon asti. Ei siinä mitään toivoa tarvita, vaan tekemistä!!! Tänä vuonna irtaudun sanasta "pitäisi".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti