Tajusin kuitenkin taas, kuinka kamala olo mättämisestä tulee, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lisäksi tietoni liikunnan tuomasta ilosta vahvistui. Ajoittain vain kun tulee syötyä paljon hiilareita, koko järki ja tajunta sumenee, ja Adephagiani ottaa vallan. Hiilareihin koukuttuu, eikä niiden syömistä sitten noin vaan katkaistakaan jos koko talous tursuaa pullasorsien lempiruokaa.
Opin kuitenkin periaatteessa kaksi "uutta" asiaa viikonloppuna, erään sanonnan ja erään tekniikan. Mässäilyni hoidan vastedes täydessä yksinäisyydessä, mahdollisesti kuitenkin niin, että avokki on kotona, ja nollaan mässäilyni. En ala tässä sen enempää kuvailla, koska en tahdo ketään kannustaa mihinkään sairaisiin rituaaleihin syömishäirön hankkimiseksi (, koska ensinnäkään sellaista ei voi itselleen väkisin hankkia mielestäni ja lisäksi en tahdo edistää millään tavalla proanojen toimintaa). Sanonnan taas sitten voisi oikeastaan vääntää siihenkin muotoon, että "tyyntä myrskyn edellä". Elämä ei ole helppoa, kun kaikkea pyörittää pakkomielle. Hetkeksikään ei saa herpaantua.
Postissa tuli jumppadvdpakettini enkä malta odottaa, että pääsen kokeilemaan sitä. Avokki kun ei vieläkään ole saanut mitään päivittäistä hommaa itselleen (siis mikä pitäisi hänet poissa kotoa), en ole ainakaan vielä päässyt testaamaan settiäni. Voisinpa usuttaa tuon kaupungille joitain asioita toimittamaan niin saisin ainakin hetken rauhan. Ulkona on taas niin kylmä, etten tänään ainakaan lähde minkäänmoiselle kävelyretkelle. Kaupungilla pitää käydä, mutta en laske semmoista parin-kolmen kilsan kävelyä, mikä minun tulee siellä tehdä päästäkseni kirjastolle ja kauppaan, varsinaiseksi liikunnaksi. Jos olisi vielä toimiva askelmittari, laskisin toki kaikki päivän mittaan tulleet askeleet, mutta kun tuo ainoa mittarini käväisi pesukoneessa, ei se ole oikein luotettavasti enää toiminut.
Vaakaankin voisin vaihtaa patterit, kun huutelee välillä Low'ta. Nyt tähän vielä liitän ne vaa'an käyttöohjeet, tai siis toimintaohjeet oikean painon mittaamiseen:
Näin mittaat todellisen painosi:
- Punnitse itsesi aina samassa tilassa, eli esim. aamupalan/vessan jälkeen samat vaatteet päällä tai alasti, vatsassa oleva ruoka/juoma sekä yllä olevat vaatteet nostavat painoa aina jonkin verran. Näin ollen "todellinen paino" on aamupaino tyhjällä vatsalla, mielellään myös muu keho nesteistä ja massoista tyhjänä sekä ilman sen suurempaa vaatekertaa yllä.
- Varmista, että vaaka on tasaisella alustalla. Tietääkseni tämä täsmää niin mekaanisten kuin digitaalistenkin vaakojen kohdalla. Omassa vaa'assani on jalkoina sellaiset naksuvat nappulat, joten vaa'an kulmista kevyesti painamalla huomaan, keikkuuko vaaka eli onko alusta epätasainen.
- Älä vaihtele paljon vaa'an paikkaa, äläkä sijoita sitä kosteaan tilaan. Jotkin vaa'at tosiaan täytyy ns. nollata, jos niiden paikkaa vaihtaa, ja ainakin digitaalivaa'at häiriintyvät kosteasta ympäristöstä.
- Käytä aina mahdollisimman uusia paristoja. Jos esimerkiksi punnitsee itsensä päivittäin, suosittelisin vaihtamaan paristot aina kuukauden tai kahden välein. On myös huomioitava, että jos ostaa uuden vaa'an, joka sisältää tehdasparistot, kannattaa paristot vaihtaa uusiin. Tehdasparistojen laatu on usein heikko ja oikeastaan tarkoitettu vain testikäyttöön (siis siihen, että toimiiko kyseinen yksilö ollenkaan).
- Jos haluat mahdollisimman tarkan tuloksen, suosittelen vaihtamaan mekaanisen vaa'an digitaalivaakaan. On sanottu, että mekaaninen vaaka (siis sellainen, missä jonkinlainen viisari osoittaa numerolaatalta painon) valehtelee aina puolen kilon verran.
- Yksilökohtaisemmat tiedot löytyvät vaa'an käyttöohjeesta, joka usein sisältyy kuljetuslaatikkoon. Näillä tiedoilla tarkoitan esimerkiksi vaa'an nollaamista sekä muuta toiminnallista tietoa. Usein myös perus punnitusohjeetkin löytyvät käyttöohjeista.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti